Viime päivinä suomalaisessa mediassa on kohistu Suomen entisestä pääministeristä Sanna Marinista tehdystä kirjasta Sanna Marin. Kirjan on kirjoittanut Iltalehden toimittajana työskentelevä Lauri Nurmi. Kohua on aiheuttanut se, että kirjan paikkansa pitävyyttä on kyseenalaistettu.
– En ole osallistunut Lauri Nurmen kirjan tekoon millään tavalla. Minulta ei ole myöskään pyydetty lupaa yksityisten keskusteluiden siteeraamiseen tai annettu mahdollisuutta sitaattien tarkistamiseen, kuten normaaliin journalistiseen tapaan kuuluu. Kirjasta tehdyn uutisoinnin perusteella on ilmiselvää, että kirja sisältää virheellisiä tulkintoja ja vääriä tietoja minusta ja sanomisisistani, Marinin esikunnan Helsingin Sanomille välittämässä lausunnossa sanotaan.
Kirjan aiheuttamaan kohuun on herännyt myös Julkisen sanan neuvosto, joka aikoo keskustella seuraavassa, marraskuussa pidettävässä kokouksessaan, ottaako se oma-aloitteisesti käsittelyynsä tämän asian. Tämä on sinänsä merkityksellinen asia, mutta myös ongelmallinen, koska kirjan tekemistä ei koske journalistin ohjeet eikä kirjan kustantaja ole JSN:n jäsen.
– Jos tämä menisi JSN:ään, siellä vastaajana olisi Iltalehti eikä tällä ole mitään tekemistä Iltalehden kanssa. Yksittäistä toimittajaahan ei, vaikka hänen tekojansa ikään kuin voitaisiin selvittää, hän ei sieltä saisi rapsuja, JSN:n entinen varapuheenjohtaja, Ylen pitkäaikainen uutisankkuri Matti Rönkä kommentoi asiaa OlkkariViihteelle.
Periaatteellinen keskustelu mahdollinen
Helsingin kirjamessuilla vieraillut Rönkä näkee kuitenkin, että jonkinlainen periaatteellinen keskustelu voisi olla JSN:ssa paikallaan tapauksen osalta, vaikka moitteiden antaminen hänen mukaansa tässä kohtaa on liki mahdotonta.
– Julkisen sanan neuvosto voisi käydä jonkin periaatteellisen keskustelun ja antaa julkilausuman lähdesuojan olemuksesta, Rönkä neuvoo.
Tapaus on sinänsä journalismin kannalta hyvinkin mielenkiintoinen, sillä useat toimittajan ammatissa olevat tekevät myös kirjoja ja jotkut jopa saattavat käyttää toimittajan työssä saamiaan tietoja myös kirjojen julkaisemiseen. Tiedonhankinnan kannalta asia on siis hyvin mielenkiintoinen.
– Kirjakustantaja ei tietenkään ole JSN:n alainen, mutta tässä tapauksessa on toimittaja, joka on JSN:n taustayhteisöön kuuluvassa lehdessä töissä. Tietysti siinä voidaan käydä jotain rajanvetoa, onko hän ollut siinä työtehtävässä silloin, kun hän on näitä tietoja saanut? Ihan mielenkiintoinen ja periaatteellinen keissi, Rönkä toteaa.
Hän itse ei ole muodostanut tapauksessa mitään mielipidettä eikä ole kyennytkään muodostamaan mielipidettä niiden tietojen perusteella, mitkä hänellä on ollut vain käytettävissä tapaukseen liittyen. Eläkepäiviään viettävä Rönkä sanoo kuitenkin mielenkiinnolla seuraavassa tapauksen etenemistä.
Teksti ja kuva: Joni Hildén
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?