Viikon päästä perjantaina tulee Suomessa ensi-iltaan italialainen Paolo Virzin ohjaama elokuva Hulluna onnesta. Elokuvan teemana on se, mitä äitiys pohjimmiltaan on. Päähenkilö Donatella (Micaela Ramazzotti) on nuori nainen, joka sai lapsen varatun miehen kanssa. Mies ei välittänyt lapsesta tuon taivaallista ja sai jo valmiiksi masennuksesta kärsineen Donatellan tekoon, josta seurauksena oli sulkeminen suljetulle osastolle.
Hänet siirretään suljetulta osastolta hieman vapaampaan ympäristöön, toscanalaiseen Villa Biondiin. Siellä hän tapaa Beatricen (Valeria Bruni Tedeschi), joka on mieleltään hieman värikäs ja jutut ovat suhteellisen lennokkaita, kaikki ei ihan uskottaviakaan. Harhakuvissa elävä Beatrice on rikas perijätär. Hänen äkkipikaisuutensa on johtanut siihen, että hänetkin on suljettu Villa Biondiin.
Lopulta sekä Donatella että Beatrice pääsevät työskentelemään hoitopaikkansa ulkopuolelle ja kerran kohtalokkaasti kuljetus on myöhässä, jolloin ystävystyneet naiset huomaavat hetkensä koittaneen. He ottavat jalat alleen ja lähtevät hieman seikkailemaan. Tästä alkaa elokuvan Bonnie & Clyde- tyylinen osuus.

Karkumatka saa sattuman kaupalla erilaisia käänteitä. Tärkeintä on ainoastaan se, kun he eksyvät erääseen kauppakeskukseen, että Villa Biondin väki ei heitä löytäisi. Eivätkä löydäkään ja sattumien kautta naikkoset lähtevät tuntemattoman miehen matkaan. Yhtäkkiä naisilla onkin auto hallussaan ja sen jälkeen vain taivas on rajana.
Aluksi elokuva vähän hakee itseään eikä elokuvan varsinainen teema nouse kovin suuresti esille. Toisaalta taas, katsojallekaan ei haluta kertoa ihan kaikkea heti alusta lähtien, joka on toimiva ratkaisu. Jännite säilyy hyvin pitkälle eikä Donatellasta katsojalle kerrota kovinkaan paljoa ennen kuin hän alkaa avautumaan Beatricelle. Pieniä tiedonmurusia annetaan sieltä täältä.

Katsojan suhtautumista Donatellaan lievennetään jo elokuvan alkukuvilla, jossa hän kulkee siltaa pitkin pieni lapsi lastenrattaissa. Elokuvan alussa näytetään myös, kuinka Donatella kiipeä kaiteen yli, mutta siinä kohdassa kuva leikkautuu toiseen eikä katsoja tiedä, hyppäsikö Donatella vai ei. Tämän jälkeen häntä tuodaan Villa Biondiin.
Mahdollisesti ilman tuota lieventävää kohtausta, katsoja voisi niiden tiedonmurusten kautta, joita Donatellasta syötetään, suhtautua tähän nuoreen naiseen hieman vihamielisemmin. Elokuvassa säilyi koko sen ajan pienen pieni jännitteen poikanen ja elokuvan loppukohtaus oli sydäntä särkevä kohtaus, jossa herkästi tulee tippa linssiin.
Teksti: Joni Hildén
Kuvat:Hulluna onnesta lehdistökuvat
Elokuvan traileri

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?