Siniset sävelet kaikuivat taas lauantaina Rauman illassa ja yössä, kun Rauma Bluesia vietettiin jo 33. kerran. Lavalla vuorollaan oli bändejä Suomesta, Yhdysvalloista ja Norjasta.
Suomalainen Slim Butler & The SlimCuts rokkasi homman käyntiin, Rovaniemeläisbändin muodistivat kitaristi ja laulaja Jarmo “Slim Butler” Puhakka, Harri Raudaskoski soitti myös kitaraa ja lauloi. Raudaskoski uralta löytyy ennen tätä bändiä mm. bändit Jarkko Helin & Crawfish sekä Veli-Matti Järvenpään Tex-Mex Band.
Rumpupatterin takana istui puolestaan pitkänlinjan muusikko Jartsa Karvonen, joka sanoi olleensa kerran aikaisemmin Rauma Bluesissa.
– Joo vuosia sitten, kun soitin Maaritin bändissä. Silloin keikkapaikka oli muistaakseni kauempana keskustasta merenrannalla, Karvonen muisteli.
SlimCutsit täydensi tamperelainen basisti ja laulaja Mikko Löytty, joka on soittanut urallaan sekä Remu & Hurriganesissa että legendaarisessa suomiblues-bändissä SF-Bluesissa.
Seuraavaksi lavan valtasi ensimmäinen yhdysvaltalainen bändi, kun Guitar Slim Jr. toi ryhmänsä lavalle. 65-vuotias kitaristi laulajan settiin mahtui 90-luvun alkupuolella helikopterionnettomuudessa menehtyneen Stevie Ray Vaughanin tunnetuksi tekemiä biisejä, kuten Pride and Joy sekä The House of the Rockin.
Guitar Slim jr soitti setissään myös isänsä Guitar Slim Sr:n ainoan hitin The Things That I Used to Do.
Naisenergiaa lavalla
Seuraavana lavalle astui naisenergiaa Teksasista, kun vuoronsa sai upeaääninen Annika Chambers. Punaiseen asuun ja todella korkeakorkoisiin kenkiin pukeutunut lady oli komea ilmestys Parpansalinpuiston teltan lavalla.
Tämä ei konsertti, tämä on juhla
Todelliset bileet teltassa pisti pystyyn electric bluesin suurmies Sugaray Rayford, joka aloitti esittelemällä bändinsä sekä toteamalla, että nyt ei olla missään konsertissa, vaan nämä ovat bileet.
Sugarrayn bändissä hyvänä lisänä puhaltajat Aaron Liddard, saksofoni sekä Giles Straw, trumpetti. Olen ainakin itse sitä mieltä, että pillit toivat kitaravoittoiseen iltaan todella hienon säväyksen. Rayfordin settiin mahtui rockia, soulia ja bluesia. Setin loppupuolella lavalle saapui vielä uudelleen Annika Chambers.
Sugarayn jälkeen bileitä jatkoi vielä pohjoismaisen bluesin huippunimi, kun norjalainen J.T. Lauritsen & The Buckshot Hunters kiipesi lavalla. Bändin erikoisuutena blues-bändiksi oli sellainen yksityiskohta, että laulaja Jan Tore “JT” Lauritsen soitti urkujen ja huuliharpun lisäksi myös haitaria. Norjalaisryhmäkin sai keikan lopuksi vahvistuksia lavalla, kun päätösbiisiin lavalla kapusivat Annika Chambers sekä teksasilaisladyn bändin urkuri Raphael Wressnig.
Rauma Blues 2018 oli jälleen kerran upea tapahtuma, joten eipä tässä voi muuta kuin todeta illan juontajan suomibluesin suurmiehen Micke Björklöfin sanoi seuraavaa:
– Tervetuloa uudelleen näihin samoihin aikoihin ensi vuonna.
Teksti: Jouni Mikola
Twitter: @JouniMikola
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?