Lämmin ja aurinkoinen elokuinen lauantai tarjosi loistavat puitteet Rauma Bluesille. Itse teltassakin oli hikisen kuuma tunnelma ja ohjelma oli tänä vuonna yksi 1986 alkaneen festivaalin parhaista. Tuosta pitivät huolen kotimaiset Pepe Ahlqvist with Tomi Leino Trio feat. Harri Taittonen sekä Honey B & T-Bones feat. Paleface. Noiden lisäksi ulkomaista osaamista tarjosivat Kyla Brox, Vanessa Collier ja Toronzo Cannon.
Kotimaiset potkaisivat festivaalin käyntiin, kuten jo aikaisemmin on todettu. Ulkomaisten vieraiden esiinmarssin aloitti Manchesterista saapunut Kyla Brox. Brox palkittiin vuoden 2019 European Blues Challengessa vuoden parhaana bluesartistina. Broxia pidetään myös Manchesterin Aretha Franklinina. Raumalla nainen esiintyi kahdesti sillä jo ennen pääkonserttia nainen esiintyi yhdessä Danny Blomeleyn kanssa raumalaiskahvila Cafe Salissa. Noiden kahden keikan perusteella tunnustus ei mennyt väärään osoitteeseen, sillä niin upeaääninen ja sielukas laulaja tuo Manchesterin lady oli.
Seuraavana rytmimusiikin sekoitusta
Broxin jälkeen lavalla kiipesi funkia, soulia, bluesia ja rockia musiikissaan yhdistävä Vanessa Collier, joka on Broxin tapaan palkittu musiikko. Saksofonisti ja laulaja Collier palkittiin vuoden 2019 Blues Music Awards -gaalassa vuoden parhaana puhallinmusiikkona. Saksofonin lisäksi Collier hallitsee myös muitakin instrumentteja ja Raumalla saatiin esimerkki ainakin naisen kitaristin taidoista. Collier tuli soittamaan foniaan myös yleisön sekaan, no hän oli luvannut sen, että haluaa jakaa musiikkinsa kunnolla yleisön kanssa.
Ilta päättyi Chicago-bluesiin
Naisenergian jälkeen lavan valtasi Chicago-bluesin edustaja Toronzo Cannon, no yhden kappaleen aikana kävivät Brox ja Collier antamassa vahvistusta Cannonin bändille. Cannon oli tuttu näky myös torstain ja perjantain klubeilla, sillä mies kävi fiilistelemässä kaikilla viidellä. Kuulemani hän oli seurannut ihallein raumalaisen Hamid Moeini Bandin keikkaa Otanlahdessa, varsinkin kitaristi Moeini oli ollut kitaristin tarkan silmän ja korvan alla.
Kuten jo otsikossa mainitsin, niin ilta oli todella timanttinen ja omista blueskokemuksistani yksi ehdottomasti kovimmista.
Teksti ja kuvat: Jouni Mikola
Twitter: @JouniMikola
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?