Teinirakkaudesta kertova After ei uskalla rikkoa kaavoja

AFTER on tarina Tessasta; ahkerasta opiskelijasta, velvollisuudentuntoisesta tyttärestä ja uskollisesta tyttöystävästä, joka aloittaa ensimmäisen opiskeluvuotensa collegessa. Tessalla on tarkat suunnitelmat tulevaisuutensa suhteen, mutta ne muuttuvat, kun hän tapaa tumman ja salaperäisen Hardin Scottin. Hardinin vetovoimainen kapinallisuus saa Tessan kyseenalaistamaan itsensä ja hänen valintansa elämänsä suhteen. Elokuva perustuu Anna Toddin samannimiseen romaaniin.

Aloitetaan siitä, kenelle elokuva on suunnattu. Tärkein kohdeyleisö koostuu selvästi teini-ikäisistä nuorista, sillä tarinasta löytyy monia yksityiskohtia ja käänteitä, jotka liittyvät suoraan tuon ikäryhmän elämään. Olin itse reilusti yli-ikäinen nauttimaan tällaisesta teinirakkaudesta.

Juoneltaan After seurailee tarkasti genrensä melko jäykkiä kaavoja. Tämä tarkoittaa ikävä kyllä, että yleisölle ei tarjoilla yhtäkään yllätystä, vaan tapahtumat etenevät suoraa viivaa pitkin kohti ennalta arvattavaa loppua. Elokuvassa ei oikeastaan ole ainoatakaan kohokohtaa. Tarinan alkutilanne olisi tarjonnut ohjaaja Jenny Cagelle ja käsikirjoittajalle Susan McMartinille oivan mahdollisuuden luoda genreen uutta sisältöä, mutta he valitsivat tutun ja erittäin turvallisen reitin, joka oli kuljettu läpi satoja kertoja aiemmin. Tekijöille tarjoutui toinen mahdollisuus rohkeaan ratkaisuun aivan elokuvan lopussa, mutta tuossakin kohtaa valinta osui tuttuun ja turvalliseen vaihtoehtoon, ikävä kyllä.

Kokonaisuudesta nousee esille yksi upea yksityiskohta, nimittäin Tessan roolissa nähtävän Josephine Langfordin suoritus. Tessan hahmo kokee melkoisen muutoksen elokuvan aikana, kun tarina alkaa hän on todella ujo tyttö, joka on tottunut toimimaan äitinsä toiveiden mukaan. Vähitellen Tessa uskaltaa poiketa muiden osoittamalta reitiltä ja lopulta hän uskaltautuu ulos kuorestaan lähteäkseen omalle tielleen. Tällainen muutos ei ole näyttelijälle helppo, mutta Langford suoriutuu haasteesta todella hienosti. Tessa oli tarinan hahmoista ainoa, jonka tunteet tuntuivat todella aidoilta. Kiitos tästä kuuluu pelkästään Langfordille.

After on ikävä kyllä elokuva, joka unohtuu nopeasti. Täytyy todeta, että elokuva tuntuu kärsivän tekijöidensä inspiraation puutteesta, joka tuntuu ja näkyy läpi koko elokuvan.

After saapuu ensi-iltaan 12.4.