Dan Trachtenbergin Predator: Badlands kääntää tutuksi tulleen juonikuvion päälaelleen. Miehen toinen Predator-elokuva on hyvin rytmitetty kokonaisuus, mutta kompuroi lähtökohtaansa.
Oli vuosi 1987 kun Arnold Schwarzeneggerin näyttelemän Alan ”Dutch” Schaeferin johtama pelastusoperaatio muuttui selviytymiskamppailuksi ryhmän jouduttua ulkoavaruudesta saapuneen saalistajan jahtaamaksi. Schwarzeneggerin ja Die hard-elokuviakin ohjanneen John McTiernanin ensimmäinen kollaboraatio upposi yleisöön kuin häkä ja Predator – saalistaja on tänä päivänä yksi toimintagenreklassikoista.
Elokuvan menestys laukaisi franchisen, joka käsittää kirjoja, sarjakuvia, videopelejä, animaation ja tietysti kaikkea kivaa lelukauppaosastolla. Jatko-osan jälkeen Robert Rodriguezin tuottama Predators (2010) vei katsojan hirviön kotiplaneetalle ja vuonna 2018 räiskittiin jälleen maassa. Tämän lisäksi otus on ehtinyt ottaa yhteen Alienin kanssa kahdesti Alien VS Predator-nimen alla. 2022 käsikirjoittaja Patrick Aison työsti yhdessä Trachtenbergin kanssa vaikuttavan elokuvan Prey, jossa metsästysretkellä ollut Naru-niminen comanche-intiaani joutui vastakkain saalistajan kanssa. Juonellisesti kyseessä on esiosa, sillä tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1719. Elokuva yllätti positiivisesti joka sektorilla. Tuore lähestymistapa ja laadukas toteutus nostivat filmin yhdeksi viime vuosien parhaista toimintaelokuvista. Kun kaksikon paluu franchisen pariin oli todellisuutta, nousivat odotukset uusimman installaation suhteen korkealle.
Predator: Badlands vie tulevaisuuteen ja esittelee Dek-nimisen Yautja-klaaniin kuuluvan saalistajan (Dimitrius Schuster-Koloamatangi). Tämä on tiukan paikan edessä, kun urhoollisuus tulee todistaa kukistamalla Kaliski-niminen hirviö kaukaisella Genna-planeetalla. Paikka on täynnä vaaroja ja kaiken lisäksi tielle osuva robotti Thia (Elle Fanning) kertoo, että Dek ei ole ainoa Kaliskia havitteleva.
Elokuva on kuin käänteinen Prey. Yautja-klaanin ikivanhat perinteet tuovat mieleen alkuperäiskansat. Kuvaa tästä ruokkii jämäkkä rumpumusiikki. Suurriistaa metsästävä Dek ajaa Narun asian. Tarinan pahiksetkin ovat kuin intiaanien maille tunkeutuneet valkoiset.
Päähenkilöiden vuoropuhelu on kuivaa kyselyä sekä selittelyä. Kaksikko oppii toisiltaan uutta ja yllättävä ystävyys kyseenalaistaa sen, onko materiaali edes Predator-konseptiin sopiva. Saalistajan sukuhistoria konflikteineen on hallaa elokuvasarjan perinteille ja heikkona pidetyn Dekin yritys todistaa olevansa soturi katoaa ruudinsavuun.
Predator: Badlands on todella huono ja ansaitsee Olkkariviihteeltä sen ainoan yhden tähden viidestä. Jahti alkaa 7.11.2025 Finnkinon teattereissa.
Teksti: Janne Kaarenoja
Kuvat: 20th Century Fox
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?