Markku Veijalainen on pitkän linjan viihdetoimittaja. Hänen suurimpana intohimonaan on ollut musiikki ja ennen kaikkea 60-luvun musiikki, jolloin Veijalainen eli nuoruuttansa. Siltä ajalta hänellä on myös muisto, josta moni The Beatles- fani sai vai unelmoida.
– Pääsin elämäni ensimmäiselle ulkomaanmatkalle Lontooseen Apu-lehden kesätoimittajana. Tehtävänä oli se, että piti mennä tekemään juttua The Beatles- yhtyeen Helpin kuninkaallisesta ensi-illasta, Veijalainen muistelee.
Kokemus päästä elokuviin yhdessä kuninkaallisten ja The Beatles- yhtyeen kanssa oli hämeenlinnalaiselle nuorelle toimittajalle suuri. Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan suunnitelmien mukaisesti.
– Ensinnäkin päällä oli ylisuuri smokki, jonka olin vuokrannut. Hotelli oli 70 metrin päässä Piccadilly Circukselta. Päivällä kävin katsomassa, miten se kävellään. Kun ilta tuli, oli Piccadilly Circuksella 12 000 kirkuvaa pikkutyttöä, teinityttöjä ja poliiseja. Kaikki odottivat Beatlesiä.
– En päässyt mihinkään, jouduin raivaamaan itseni sieltä läpi ja sitten poliisit eivät meinanneet päästää minua sen mellakka-aidan yli, kun smokkipäällä yritin kiivetä sieltä. Sitten minulla oli se kutsukortti. Hyvin hämmentyneen näköisenä he päästivät läpi sieltä, että pääsin katsomaan sen elokuvan, Veijalainen kertaa.
”What do you liked?”
Veijalainen pääsi katsomaan elokuvan, mutta keskusteluyhteyteen hän ei Beatlesin kanssa päässyt. Osasyynä oli se, että miehen kielitaito ei siihen tuolloin riittänyt. Hän muisteli myös The Rolling Stonesin vierailua Suomeen.
– Jännittävin tilanne oli, kun vuonna -65 The Rolling Stones tuli Suomeen. Se oli ihan uskomatonta. He tulivat Turun lentokentälle ja sitten oli lehdistötilaisuus Turun Seurahuoneella. Henkilökohtaisesti, kun olin lukenut lyhyen englannin, en ymmärtänyt mitä he puhuivat.
Jos ei Veijalainen ymmärtänyt, mitä sanottiin, ei hän myöskään englantia pahemmin puhunut.
– Olin niin jännittynyt, kun minulla oli Satisfaction– levy. Menin näyttämään Keith Richardsille ja kysyin ”What…What do you liked?” Sitten Keith Richards vastasi jotain, Veijalainen naurahtaa.
Kirja 60-luvun musiikista
Markku Veijalaiselle 60-luvun musiikki on ollut lähellä sydäntä aina ja hän on jäsenenä Back to the Sixties- yhdistyksessä. Hiljattain hän julkaisi samannimisen kirjan, jossa kerrotaan 60-luvun musiikista ja ennen kaikkea siitä, kun vanhat jermut ovat pitäneet Back to the Sixties- teemaisia tapahtumia.
– Projekti alkoi tuossa vuodenvaihteessa, kun tein ensimmäiset haastattelut pojista Musiikkitalossa. Mutta oikeastaan projekti alkoi jo 60 vuotta sitten, kun liityin tähän joukkoon. En muusikkona, vaan radiotoimittajana, Veijalainen toteaa.
Back to The Sixties syntyi, kun 90- luvulla alkoivat 60- luvun, jo lopettaneet bändit tekemään paluuta areenoille. Siitä syntyi yhdistys, joka on järjestänyt niin laivaristeilyitä kuin erilaisia tapahtumia teeman ympärille.
– Koska tätä on kestänyt jo 30 vuotta, päädyimme keräämään niitä tarinoita tällaiseen kirjaan, että mitä se 60-luvun musiikki oikein oli? Mitä se merkitsee näille soittajille ja muusikoille itselleen, kun siitä on kulunut jo niin kauan? Mitä se merkitsee sille yleisölle, joka tulee kuuntelemaan ja katselemaan, Veijalainen kertoo kirjan syntyideasta.
Tarinat on nyt laitettu kansien väliin. Veijalainen itse vähätteli rooliaan tämän kirjan tekemisessä ja antoi kunniaa heille, jotka tarinan ovat luoneet, muusikoille. Back to The Sixties elää ja voi hyvin edelleen ja uusia tarinoita luodaan.
Teksti ja kuvat: Joni Hildén
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?