Tove saa tunteet pintaan – Loistava elämänkerta Muumien luojasta

Perjantaina ensi-iltansa saa elokuva, joka kertoo Muumihahmojen luojasta, Tove Janssonista. Se ei ole pelkästään elämänkerta Toven elämästä, vaan katsaus tiettyyn ajanjaksoon hänen elämästään. Tove– elokuvan on käsikirjoittanut Eeva Putro ja ohjannut Zaida Bergroth.

Elokuvassa Tovea näyttelee Alma Pöysti, joka sopii rooliinsa täydellisesti. Hän tuo upealla heittäytymisellään ja esiintymistaidollaan esiin niin Toven herkän puolen kuin myös hänen iloisen puolensa.

Vastanäyttelijänään hänellä on Krista Kosonen, joka tekee loistavan roolityön kevytmielisen Vivica Bandlerin hahmossa. Bandler on Tove Janssonin ensimmäinen naispuoleinen rakkaus, joka myös aiheuttaa surua Janssonille.

Elokuvan yhtenä teemoista on Tove Janssonin seksuaalisuus, joka elää koko ajan elokuvassa läsnä. Sillä ei repostella, mutta se on läsnä kuten se on normaalissakin elämässä. Tove– elokuva tuo hyvin esille sen ajan, 50-luvun suhtautumista homoseksuaalisuuteen.

Tarina vie mukanaan todella ja saa sellaisenkin katsojan, jolle Tove Janssonin elämä ei ole niin tuttua, tempaistua mukaansa. Tässä elokuvassa on vivahteita, jonka vuoksi tämä on niitä filmejä, jotka on ehdottomasti nähtävä.

Suhde isään

Yksi niistä vivahteista, joka saa myös pohtimaan, on Tove Janssonin ja hänen isänsä kuvanveistäjä Viktor Janssonin (Robert Enckell) välit. Toven isä ei voi hyväksyä hänen tyttärensä Muumi-juttuja ja seinämaalauksia, vaan kehottaa jatkuvasti häntä keskittymään maalaamiseen.

Kertaakaan ei hänen isänsä sano positiivista sanaa tyttärestään ja tietyt tapahtumat elokuvan aikana viittaavat välinpitämättömyyteen. Lopulta sitten nähdään hyvin tunteikas hetki, joka saa katsojille kyyneleet silmään.

Tuo hetki pistää myös ajattelemaan, että olisi hyvä jakaa tunteensa ja kertoa välittävänsä, ennen kuin on liian myöhäistä. Käsikirjoittaja Eeva Putro on luonut tämän tarinan elokuvaan mainiosti ja ohjaaja Zaida Bergroth on tehnyt viimeisen viilauksen tähän kohtaukseen, loistavalla Alma Pöystin roolisuorituksella.

Löytyikö Pikku Myyn esikuva?

Elokuvassa tuodaan esille myös Muumien syntytarinaa ja selviää monta sellaista asiaa, joita ei Muumeista ole edes osannut ajatella. Kun Muumit ovat Tove Janssonin elämässä vahvasti läsnä, ei voi välttyä mielleyhtymältä, kun katsoo elokuvassa Toven ystävätärtä Maya Vannia, jota näyttelee Eeva Putro, että siinä on kuin ilmetty Pikku Myy.

Jotta tämä ei menisi täydelliseksi kehumiseksi, on pakko todeta sen verran, että Tove Janssonin pitkäaikaisesta kumppania Tuulikkia (Joanna Haartti) ja heidän elämäänsä olisi elokuvassa voinut olla enemmän, mutta toisaalta nämä nyt tehdyt valinnat olivat ymmärrettävät.

Tämä elokuva on todellakin katsomisen arvoinen ja ehdottomasti yksi parhaimmista tositapahtumiin perustuvista elokuvista, mitä on tehty. Tämä sopii niin katseluelämykseksi, opintomatkaksi Tove Janssonin elämään ja sielunmaisemaan, kuten myös opintomatkaksi siitä, miten tunteet on hyvä tuoda esille.

Teksti: Joni Hildén

Kuvat: Sami Kuokkanen / Helsinki-Filmi

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi