
Robert De Niro, Al Pacino ja Joe Pesci esittävät pääosia Martin Scorsesen eeppisessä THE IRISHMAN -saagassa, joka kertoo järjestäytyneestä rikollisuudesta sodanjälkeisessä Amerikassa. Kertojana on toisen maailmansodan veteraani Frank Sheeran (De Niro), huijari ja palkkatappaja, joka työskenteli joidenkin 1900-luvun pahamaineisimpien tyyppien rinnalla. Vuosikymmeniä kattava elokuva kertoo yhdestä Amerikan historian suurimmista selvittämättömistä mysteereistä: legendaarisen ammattiyhdistyspomon Jimmy Hoffan katoamisesta. Elokuva tarjoaa mahtavan matkan järjestäytyneen rikollisuuden salatuille käytäville paljastaen sisäpiirin toimintatavat, keskinäisen kilpailun ja poliittiset kytkökset. Ensi-ilta valikoiduissa elokuvateattereissa kautta maan 22.11., Netflixissä 27.11.
Kyseessä on elokuva, josta haluaisin todella pitää, mutta kokonaisuudessa on jotain, joka ei oikein kolahda. Tuntuu, kuin katsoisi ohjaaja Martin Scorsesen muistelmia. Hän todistaa jälleen kerran, että hän on/oli gangsterielokuvien suuri mestari. The Irishman on taattua Martin Scorsese tavaraa, mutta siinä onkin tämän tarinan suurin ongelma. Elokuvaa katsoessa minulle tuli tunne, että olen nähnyt saman tarinan aikaisemmin. Mieleeni muistuvat Goodfellas vuodelta 1990 ja Casino, joka ilmestyi vuonna 1995.
The Irishman seuraa Scorsesen elokuvista tuttuja kerronnan kaavoja, jotka kyllä toimivat, mutta olisivat kaivanneet pientä päivitystä. Ohjaajan vankat fanit varmasti löytävät elokuvan, mutta itselläni on hieman epävarma olo siitä, onko Netflix oikea alusta juuri tämän elokuvan julkaisulle.

Nyt voidaan todellakin todeta, että vanha kolmikko on jälleen kasassa, kun Robert De Niro ja Joe Pesci ovat yhdistäneet voimansa rakkaan ystävänsä Scorsesen kanssa. Aikaisemmin minusta tuntui aina siltä, että tämä kolmikko osui aina napakymppiin, mutta tällä kertaa yrityksen nuoli osui hieman sivuun. De Niro esittää Frank Sheerania, joka kertaa elämänsä käänteitä. De Niro on todella hyvä, mutta olen nähnyt hänet samanlaisessa roolissa liian monta kertaa.
Joe Pesci on jälleen kerran elementissään. Tällä kertaa Pescin hahmo Russel Bufalino pysyttelee hieman enemmän taustalla, mutta Pesci on silti täyttä rautaa.
Tällä kertaa mukaan liittyi myös Al Pacino ammattiyhdistyspomo Jimmy Hoffan roolissa. Omalla kohdallani The Irishman kiteytyykin näihin kolmeen legendaan, Kaikki kolme ovat tässä elokuvassa täyttä timanttia. Ilman heitä tarina ei toimisi.
Kannattaako The Irishman katsoa? Kysymykseen ei ole aivan helppoa vastata. Ihmiset, jotka ovat Martin Scorsesen faneja nauttivat varmasti tästä elokuvasta. Jos et ole katsonut tämän ohjaajan tuotantoa, niin silloin kannattaa aloittaa elokuvista Goodfellas tai Casino.
Teksti: Juho Kojima
Kuvat: elokuvasta The Irishman
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?