Tikkurila Festivaali polkaistiin käyntiin torstaina. Kymmenen vuotta täyttävän festivaalin avausesiintyjänä oli itseoikeutetusti Vantaan oma poika Käärijä, joka villitsi yleisönsä totuttuun tapaan, kuten teki myös vuosi sitten.
Jos viime vuonna spiikkien pituudet olivat pitkiä, oli ne tähän vuoteen hieman lyhentyneet ja kappaleita oli setissä enemmän. Mukana oli sekä uudempaa että vanhempaa tuotantoa ja keikka päättyi tietenkin kaikkien tuntemaan Euroviisukappaleeseen Cha cha cha.
Käärijän jälkeen kakkoslavalla vauhtiin päästettiin Kwan. Nostalgia oli taattu, kun 15 vuoden tauon jälkeen festivaalilavoille paluun tehnyt yhtye pisteli menemään tunnettuja kappaleitaan ja yleisö tunnelmoi mukana.
Ilta jatkui Kwanin jälkeen päälavalla, kun vuoroon tuli SANNI. Vihreään asuun sonnustautunut poptähti valloitti karismallaan yleisön. Setin aikana kuultiin SANNIlta niin 2080-luvulla kappale kuin myös Että, mitähän vittua-kappale. Samoin Haukilahden rannassa vierailtiin.
Samoin paluun festarilavoille tehnyt Gaselli veti oman settinsä kakkoslavalla SANNIn jälkeen, mutta päälavalla oman valloittavan show’nsa pisti pystyyn Kaija Koo, joka omalla energisyydellään valloitti yleisön puolelleen.
Kaija Koon jälkeen kakkoslavalla vuorossa oli Vesterinen yhtyeineen, jonka esiintymispaikka tuntui olevan hyvin epäkiitollinen. Vielä viisi minuuttia ennen setin alkua lavan edessä ei paljoa yleisöä näkynyt. Joka tapauksessa yhtye pisti parastaan ja tunnelma saatiin nostettua ylös.
Illan päättäväksi yhtyeeksi oli valikoitunut räpduo JVG. Kuten odottaa saattaa, on meno aina huimaa, kun JVG nousee lavalle. Näin myös tällä kertaa. Yllätyksiäkin oli, sillä kesken keikan lavalle nousi Pete Parkkonen.
Tikkurila Festivaali saatiin käyntiin hieman epävakaassa säässä ja välillä myös sade häiritsi festivaalikävijöitä. Sää ei silti yleisöä haitannut ja varsinkin illan viimeistä esiintyjää oli runsain mitoin ihmisiä katsomassa. Yleisöryntäys oli myös festareiden alussa ja se taisi yllättää myös järjestäjät, sillä jonoa ehti kertyä rannekkeiden vaihtoon niin paljon, että kaikki halukkaat eivät ehtineet Käärijää näkemään.
Teksti: Joni Hildén
Kuvat: Miikka Hildén, Joni Hildén
Svenska 
Suomi
Be the first to comment