Neil Hardwickin ohjaama Tankki täyteen nauttii edelleen suosiosta – ”Ei sitä tajua”

Monelle suomalaiselle on tullut tutuksi 70-80-lukujen kulttisarjat Tankki täyteen ja Reinikainen. Sarjat ovat olleet niin aikaa kestäviä, että vielä tänä päivänä uusi sukupolvi katsoo niitä niin Yle Areenasta kuin YouTubesta.

– Ei sitä tajua. Mä en ymmärrä. Jotain rakastettavaa siinä oli. Se casting, näyttelijöiden valinta meni nappiin. Ne kaikki olivat hirveän hyviä ja musta tuntuu, että sen takia ihmiset katsovat niitä, sarjojen ohjaajana ja käsikirjoittajana toiminut Neil Hardwick toteaa.

Ensin Hardwick teki yhdessä Jussi Tuomisen kanssa Tankki täyteen-sarjan, joka sijoittui huoltoasemalle. Sarjan päähenkilöinä oli Vilénin perhe, isä Sulo Vilén (Tauno Karvonen), äiti Emilia Vilén (Sylvi Salonen) ja poika Juhana Vilén (Ilmari Saarelainen). Sarja luotiin, kun Yle tarvitsi jotain uutta.

– TV2:n viihdetoimituksen päällikkö Jarmo Porola tilasi suomalaisen sitcomin. Siihen aikaan, puhutaan 70-luvusta, sitcom eli situation com, tilannekomedia, oli maailmalla suosituin televisio-ohjelman muoto. Suomessa ei sitä vielä ollut ja Porola ihmetteli, että minkä takia, Hardwick muistelee.

Porola rupesi tutkimaan asiaa, voisiko tällainen sarja sitten menestyä Suomessa ja tuli siihen tulokseen, että sellaiselle voisi kysyntää olla. Tämän jälkeen hän pyysi Hardwickia ja Tuomista tekemään suomalaisen sitcomin.

– Sen piti olla samanlainen sitcom kuin muualla maailmassa tehdään, paitsi siinä pitäisi olla suomalaisia ihmisiä ja juttuja. Ja sen pitää olla suomalaisille rakas. Sen pohjalta sitä alettiin tekemään, Hardwick kertaa.

Näiltä pohjilta sitten syntyi televisiosarja, jota katsotaan vielä yli 40 vuoden jälkeen innolla ja joka koskettaa myös heitä, jotka eivät ole eläneet 70- eikä 80-lukuja.

– Ilmeisesti onnistuttiin, koska sitähän katsotaan edelleen netistä.

Lentävät lausahdukset jäivät elämään

Tankki täyteen-sarjasta ja myöhemmin ilmestyneestä Reinikainen-sarjasta jäi elämään myös paljon lausahduksia, joita käytetään myös tänä päivänä, kuten Sulo Vilénin toitottama ”Kun halvalla sai”.

– Jäi, vaikka ei ollut tarkoitus. Olen luonut tietoisesti ainoastaan tasan yhden semmoisen lentävän lauseen ja se oli ylikomisario Rautakallion (Esko Roine) lausahdus: ”Ei sitä muuten ylikomisarioksi pääsisi”. Mä tiesin, että se jää elämään. Mutta ne muut, siis ne syntyivät ”halvalla”. En mä tajunnut, Hardwick miettii.

Vaikka huoltoasemaa pyörittänyt perhe oli keskiössä Tankki täyteen-sarjassa, nousi siitä yhdeksi suurimmaksi kulttihahmoksi konstaapeli Reinikainen (Tenho Saurén). Hän nousi sarjassa ihmisten lempihahmoksi, jonka vuoksi hänestä tehtiin myös oma sarja.

– Tenho Saurén teki siitä hahmosta niin suositun. Hän tuli suosituksi Tankki täyteen-sarjan aikana, hänestä tuli katsojien lempihahmo ja siksi teimme kansainvälisen mallin mukaisesti spin off-sarjan. Hänelle tehtiin oma sarja.

Vaikka Tenho Saurén teki pitkän uran näyttelijänä ja esitti useita muitakin rooleja sekä hänet nähtiin teatterilavoilla niin Savonlinnan teatterissa, Lappeenrannan kaupunginteatterissa kuin Tampereen Työväen Teatterissa, oli hänen uransa suurin rooli juuri Reinikainen. Tuon hahmon kanssa hän teki myös paljon keikkoja.

Nyhjää tyhjästä toi uudenlaista konseptia

Neil Hardwick on ollut suomalaisen television uran uurtajia. Tankki täyteen ja Reinikainen eivät ole hänen ainoita suureen suosioon nousseita televisiosarjoja, vaan joukossa on myös Sisko ja sen veli, kuten myös improvisaatioon perustuva Ryhmäteatterissa kuvattu Nyhjää tyhjästä.

– Sitä oli tehty muuallakin suurin piirtein samalla konseptilla. Meillä oli se erikoisuus, että yleisö ehdotti kaikki ne tilanteet ja tehtävät. Se on tietysti hyvin vaarallista ja se oli tavallaan suora lähetys, mitään ei voinut ottaa uusiksi, Hardwick kertoo.

Nyhjää tyhjästä oli myös suomalaisessa televisiossa suuri menestystarina, jonka näyttelijäkaartista on moni noussut sittemmin suureen suosioon. Hardwick pitääkin menestyksen salaisuutena tässäkin sarjassa juuri näyttelijöiden valintaa. Näyttelijöille tuollaisen ohjelman tekeminen oli myös melkoinen kokemus.

– Näyttelijät jännittivät pitkin päivää. Martti Suosalo makasi käytävällä ja huusi: ”Niilo, mä en voi tulla tänään! Minä en tule tänään”. Sanoin hänelle, että lähtee lenkille, niin kyllä se siitä. Hän juoksi pari kertaa Töölönlahden ympäri ja sanoi: ”Nyt voin mennä”.

Hardwick on suomalaisen television pioneereja, mutta nykyisin mies itse ei kuluta televisiota ollenkaan viihdemuotona. Totta puhuen hän ei edes omista televisiota.

– Mulla ei ole ollut televisiovastaanotinta sen jälkeen, kun piti hankkia digi-TV. Mä en sitä koskaan hankkinut. Sen jälkeen en ole katsonut telkkaria. Katson netistä jenkkisarjoja ja brittisarjoja, mutta suomalaisesta televisiosta en voi lausua mitään, koska en sitä tunne, Hardwick paljastaa.

Neil Hardwick on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen televisioon, mutta myös teatteriin. Hän teki pitkän uran teatteriohjaajana ohjaten muun muassa Helsingin Kaupunginteatteriin monia farssikomedioita. Hänen ohjauksistaan yksi, Kvartetti, pyöri Helsingin Kaupunginteatterissa miltei kymmenen vuoden ajan, keräten 481 esitystä. Suomessa vain Kiviä taskussa on kerännyt enemmän esityskertoja.

Teksti: Joni Hildén

Kuvat: Antero Tenhunen / Yle, Joni Hildén, Tiitus Mäkelä