Tampereen Ratinan pimenevässä illassa nähtiin lauantaina historiallinen keikka, kun taipaleensa vuonna 1977 aloittanut Popeda esiintyi viimeisen kerran perustajajäsenensä Pate Mustajärven johdolla. Yleisöä hemmoteltiin kahden ja puolen tunnin mittaisella konsertilla, johon oli mahdutettu mukaan yhtyeen hittejä vuosien varrelta.
Kosteahkossa säässä vietetyn jäähyväisillan aloitti Martti Servo ja Napander, jonka jälkeen vuorossa oli toinen lämmittelybändi Vesterinen yhtyeineen. Illan päätähti, Popeda asteli lavalle kello 20:30, kun ilta Ratinassa, Pyhäjärven rannalla alkoi hämärtyä.
Kuten asiaan kuuluu, oli juontajaksi hankittu Tampereen arvovaltaisin mies, alivaltiosihteeri Simo Frangén.
– Arvoisat kansalaiset! Olemme historiallisen hetken äärellä. Oletteko te valmiita tähän historialliseen tapahtumaan, Frangén kysyy yleisöltä.
Yleisö mylvii, jonka jälkeen maisteri Frangén jatkaa:
– Hienoa, tiesin, että teihin voi luottaa. Bändi, joka kohta rynnii tänne lavalle, on perustettu jo vuonna 1977. Sen jälkeen meno on ollut hurjaa. Siinä on tanner tärissyt, aitaa on kaatunut. Rappausta on pudonnut sienistä.
– Välillä on käyty Alabamassa, välillä on menty Ukkometsoon ja välillä kaikki tiet ovat vieneet koomaan, mutta aina sieltä on noustu uudelle keikkakiertueelle. Levittämään Popedan pyhää sanomaa ja sen sanoman ydin ja viesti on kirkas. Tämä on rokkia eikä mitään muniinsa puhaltelua!
– Me kaikki, jotka olemme nyt täällä. Olemme onnellisessa asemassa, olemme etuoikeutetussa asemassa. Me näemme viimeisen kerran tällä kokoonpanolla, huippuiskussa olevan bändin. Sen kunniaksi on aika ottaa kuusi kirjainta, joihin voimme luottaa. Annan vinkin, ensimmäinen on P ja toinen on O.
– Nyt tiedätte mistä on kysymys ja nyt me teemme niin, että luottelemme yhdessä, minä täällä lavalla ja te kolmekymmentätuhatta yleisön jäsentä, luettelemme yhdessä ne kuusi kirjainta täysillä, kovalla äänellä, suurella tunteella täysillä palkeilla. Tajusitteko te? Ei se mitään, nyt mennään ja kaikki yhdessä: P-O-P-E-D-A mikä se on? Mikä se on? Vielä kerran, Frangén huudattaa.
Yleisö huutaa Popedan nimeä, jonka jälkeen on vuorossa videokoostetta bändin alkuvuosista. Videolla nähdään, kuinka nuori Pate Mustajärvi vääntelee itseään Mönkiäinen-kappaleen aikana Särkänniemessä.
“Hiton hieno yhtye”
Tunnelma Ratinassa on odottava ja jännittävä. Osa näkee Popedan ensimmäistä kertaa, joillekin tämä on jo ties mones kerta, kun he näkevät suosikkinsa lavalla. Yhteistä kaikille, tämä on viimeinen kerta, kun he näkevät yhtyeen tällä kokoonpanolla.
– Onhan Popeda ihan hiton hieno yhtye, sitä on tullut kuunneltua paljon. Kun oli tällainen tilaisuus, että viimeinen keikka, pakkohan tänne oli tulla, ensimmäistä kertaa Popedan livenä näkevä Ella kertoi.
Ellalle ja Samille Popedalla on ollut suuri merkitys
Popedan konserteissa arvokkuus on kunniassa, niin myös tälläkin kerralla. Yhtye saapuu lauteille Maamme-laulun soidessa ja kun kaikki bändin jäsenet ovat yleisön mylviessä saapuneet estradille, lähtee soimaan illan avausbiisi, vuonna 1980 julkaistu Raswaa koneeseen.
Seuraavaksi soittolistalle oli päässyt festarikesän avauskappaleena toiminut Matkalla Alabamaan, jonka jatkoksi sitten Palle and The Boys, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa Harasoo-albumilla vuonna 1984.
Ratina on loppuunmyyty ja se näkyy myös katsomossa, tyhjää tilaa ei oikeastaan ole. Tuosta 30 000 katsojasta moni on lähiseuduilta, koska tamperelaisena yhtyeenä Popeda kiinnostaa tamperelaisia.
– Popeda yhdistää meitä pirkanmaalaisia, tamperelainen Ville kiteyttää.
Ylöjärveltä kotoisin olevalle Samille Popedalla on ollut suuri merkitys hänen kasvutarinassaan.
– Se on ollut siellä Räikän rannassa koko nuoruuden ja vanhemmat ovat kuunnelleet. Henkeen ja vereen, Sami toteaa.
Antti ja Hirvi ovat saaneet Popedaan kasteensa jo vanhemmiltaan.
Vanhempien kautta Popeda on tullut tutuksi myös Hämeenlinnan lähistöltä kotoisin olevalle Antille.
– Popeda oli siellä usein keikalla ja keikalle mentiin vanhempien esimerkistä. Sitä mukaan ostettiin kasetit ynnä muut, Antti miettii.
Illan neljäntenä kappaleena Popeda soitti ensimmäiseltä albumiltaan tutun kappaleen Oodi Tom Robinsonille. Kappaleen aikana lavan vieressä olevilla screeneillä komeili nyrkki, joka oli verhottu sateenkaaren väreihin. Biisin sanomanahan on vahvasti erilaisuuden esiintuominen ja siinä lauletaan ”Tom Robinson on rokkibändin pomo, joka on tunnetusti homo. Hän tietää, mitä erilaisuus on.”
Aivan alkuun yleisö pääsi nauttimaan keikasta kuivin jaloin, mutta sitten taivas repesi ja vettä alkoi tippumaan. Tässä vaiheessa myös yleisöstä tuli hyvin merkittävä huuto:
– Taivaskin itkee, kun Popeda lopettaa!
Oodi Tom Robinsonille ja sateenkaarinyrkki. Kuva: Joni Hildén
Jälkikasvua myös lavalla
Keikan aikana Pate Mustajärvi ei pitänyt kovin montaa välispiikkiä. Joitakin kyllä ja yksi sellainen oli Rio de Janeiro-kappaleen jälkeen, kun hän muisteli vuotta 1986.
– 4. maaliskuuta vuonna 1986 menetin erään hyvin tärkeän ihmisen. Tämä ihminen oli Arwo Tapani Mikkonen. Tämä on vaikeata tämä puhuminen. Samana vuonna 23. syyskuuta 1986 syntyi tyttö tänne maailmaan nimeltään Jenni Mustajärvi.
Paten spiikin jälkeen ohjiin tarttui Costello Hautamäki.
– Nimittäin Popedahan on Suomen lapsellisin bändi. Sen takia otetaan tänne vähän lapsityövoimaa, meidän jälkeläisiämme. Ensimmäisenä otetaan the Rissanen Brothers.
The Rissanen Brothers biittasi hetken aikaa, jonka jälkeen Costello esitteli sitten seuraavan esiintyjän.
– The Rissanen Brothers, kiitoksia. Eikä siinä vielä kaikki. Nimittäin, itse kun tekee basistin ja rumpalin, saa sellaiset kuin itse haluaa. Rummuissa Jimi Hautamäki, bassossa Alex Hautamäki. Hyvät naiset ja herrat, hän on täällä. Hän on Jenni Mustajärvi.
Esittelyn jälkeen nähtiin nuoremman kaartiin esitys kappaleesta Eläinten vallankumous, solistina Jenni Mustajärvi.
Jenni Mustajärvi kävi laulamassa Eläinten vallankumouksen. Kuva: Joni Hildén
“Se menee ihan pilalle teidän kanssa”
Ilta kului odotettuihin loppuhuipentumiin saakka. Costello Hautamäki kertoi oman tarinansa bändiin tulostaan esitellessään Pate Mustajärven.
– Otimme siinä muutaman näkäräisen ja tämä seuraava mies kysyi minulta, että ”luuleks sää pärjääväs meidän orkesterissa.” No minähän nuoren 19-vuotiaan itsetunnolla vastasin ”no ilman muuta”. Mutta, sitten tulee se mutta. Nimittäin hänen vaimonsa ilmoitti, että ette muuten ota tuota nuorta miestä bändiin, se menee ihan pilalle teidän kanssa. No, onhan tämäkin tapa pilata nuoruutensa, soittaa 41 vuotta Popedassa. Mutta tarinalla on myös opetus, älkää kuunnelko vaimojanne.
Konsertti päättyi Raswaa koneeseen-albumin avausraitaan Da Da. Costello Hautamäki paljasti vielä, että Popedan taru ei sittenkään ollut vielä tässä, vaan kutsui kaikki vuonna 2027 Popedan 50-vuotiskeikalle.
Tämä Ratinan loppuunmyyty keikka kuitenkin päätti tarun tällä kokoonpanolla. Pate Mustajärveä ei enää nähdä Popedan solistina.
– Tässä loppuunmyydyssä Ratinassa konkretisoitui 46 vuotta sitten perustamani bändin merkitys suomalaisille. Omalta osaltani suljen Popeda-kirjan, mutta elämä jatkuu eikä musiikki sieltä mihinkään katoa, Mustajärvi toteaa tiedotteessa.
Anni ja Ville haikeana, kun Popeda lopettaa.
Popedan lopettaminen saa tunteet ymmärrettävästi pintaan monelle. Vuosia bändiä seurannut Anni pukee monen ihmisen tuntemukset sanoiksi.
– Onhan se haikeata, kun monen monta vuotta on käyty katsomassa, missä tahansa Popedalla ollut keikka ja se muka päättyisi tähän. Se on haikeata.
Täyttääkö kukaan sitten Popedan jättämää tyhjiötä, se jää arvoitukseksi.
– Ei välttämättä kukaan pysty, mutta ei välttämättä tarvitsekaan. Uudet tuulet puhaltelevat taas, Hirvi sanoo.
Popedan taru nykyisellä kokoonpanolla on loppunut. Ratinan yleisö sai tuutin täydeltä Popedaa ja sateisesta illasta huolimatta, yleisö lähti kotimatkalle haikein, mutta hyvin mielin.
Ilta kuvina
Teksti: Joni Hildén
Kuvat: Miikka Hildén, Joni Hildén
Suomi 
Svenska
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?