Laupias taksikuski on fiktiota dokumentaarisin keinoin

Perjantaina ensi-iltansa saa Tonislav Hristovin ohjaama suomalaisbulgarialainen yhteistuotanto Laupias taksikuski. Elokuvan pääroolissa nähdään Bulgarian yksi tunnetuimmista näyttelijöistä Malin Krastev.

Elokuvan tarina perustuu tositarinaan, jonka on dokumentteihin erikoistuneelle ohjaaja Hristoville kertonut keski-ikäinen mies, jonka elämässä oli tapahtunut paljon epäonnistumisia ja jonka seurauksena hän oli ajautunut tekemään laitonta salakuljetusta. Tarinassa on myös viitteitä niin ohjaajan kuin pääosaa esittävän Krastevin elämästä.

– Minun piti kertoa itsestäni Tonislaville. Häntä kiinnosti kaikki, mitä minun elämääni, ystäviini ja läheisimpiin ihmisiini liittyvät asiat. Sanoin hänelle, että tämä maksaa aika paljon rahaa, Krastev naurahtaa.

Hristov on halunnut tehdä elokuvasta totuudenmukaisen, joka on hyvin lähellä dokumenttielokuvan tekemistä. Monissa liemissä keitetylle Krasteville tämänkaltaisen elokuvan tekeminen oli uudenlaista eikä hän ollut tottunut myöskään tällaiseen ohjaukseen.

– Harvoin ohjaaja lähestyy näin suurella luottamuksella. Se on minulle kunnia. Hän tunnisti elokuvan päähenkilön minussa. Häntä ei kiinnostanut, kuinka hyvä olen näyttelijänä, vaan se millainen ihminen olen, Krastev kertoo.

Idea syntyi dokumenttielokuvan kuvauksissa

Elokuvan ohjaamisen lisäksi Hristov on käsikirjoittanut sen yhdessä Kaarle Ahon ja Konstantin Bojanovin kanssa. Elokuvassa on viitteitä Hristovin omasta elämästä, muun muassa se, että hänellä, kuten elokuvan päähenkilöllä on suomalainen ex-vaimo. Idea taas elokuvaan syntyi Turkin rajalla sijaitsevasta pikkukylästä, joka sijaitsee 40 kilometrin päässä turistien suosimasta Sunny Beachistä.

– Kun teimme Kallen kanssa dokumenttielokuvaa Hyvä postimies, tapasin erään miehen, joka kuljetti pakolaisia. Puhuimme Kallen kanssa ja ajattelimme, että tekisimme fiktioelokuvan. Tämä tarina oli hyvä eikä siitä voinut tehdä dokumenttia, päätimme tehdä siitä fiktion, Hristov sanoo.

Turkin rajalla sijaitseva kylä ja elokuvan toinen kuvauspaikka Sunny Beach tuovat syvyyttä, näyttäytymällä kahtena täysin erilaisena paikkana, vain 40 kilometrin säteellä toisistaan. Elokuvassa esiin tulee myös korruptiota, joka Bulgariassa on myös läsnä. Eräällä tavalla nähdään erot siinä, mitä turisteille näkyy ja millainen on sen kulissin toinen puoli.

– Korruptio on ongelma juuri nimenomaan tuolla seudulla, koska siellä on paljon pakolaisia ja pakolaiset maksavat suuria summia, jotta pääsevät läpi. Tämä elokuva ei ole eikä voi olla Bulgarian näyteikkuna isossa kuvassa. Tuolla alueella korruptiota tapahtuu ja se on ongelma, Hristov valaisee.

Pakolaisliikenne edelleen ongelmana

Laiton pakolaisten rajanylitys on myös ollut ongelmana nimenomaan tuolla seudulla, jossa elokuva on kuvattu. Osittain siihen on vaikuttanut myös se, että Turkki on päästänyt tahallaan pakolaisia läpi, mutta myös tuon alueen maasto, joka on vuoristoista eikä sen vuoksi siellä ole aitoja.

– Juuri nyt se ei ole niin suuri ongelma, mutta muutama vuosi sitten sieltä tuli päivittäin satoja ihmisiä, Hristov toteaa.

– Kun tätä elokuvaa aloitettiin suunnittelemaan, se oli vähän sen suuren pakolaisaallon jälkeen, kun Suomeenkin tuli paljon. Silloin niitä tuli ihan hirveästi juuri Turkin rajan yli. Tämähän on aina vähän kiinni Lähi-idän tilanteesta, elokuvan tuottaja ja toinen käsikirjoittaja Kaarle Aho pohtii.

Vaikka tilanne ei ole aivan samanlainen kuin suuren pakolaisaallon aikana, on siellä pakolaisliikennettä edelleenkin.

– Siellä tulee edelleenkin melko paljon ihmisiä, mutta johtuen poliittisesta tilanteesta Ukrainan ja Venäjän välillä, se ei saa niin paljon huomiota juuri tällä hetkellä. Ihmisiä tulee ja yrittää pakoon edelleen aika paljon, Hristov myöntää.

”Käsikirjoitus kosketti”

Laupias taksikuski käsittelee monia vaikeita aiheita, kuten elämässäkin. Korruption ja pakolaisaallon lisäksi myös ihmissuhteita. Elokuvassa päähenkilö Ivan on taksikuskina Sunny Beachillä tienaamassa rahaa, jotta voisi jonain päivänä matkustaa Suomeen selvittämään asiansa suomalaisen vaimonsa ja poikansa kanssa. Suomalaista vaimoa elokuvassa näyttelee Alma Pöysti.

– Kun luin käsikirjoituksen, kosketti se todella paljon. Se on hyvin vahva ja inhimillinen tarina siitä, miten selviät elämän pettymyksistä ja kuinka löydät motivaation mennä eteenpäin, kun kohtaat ne ongelmat, mitä päähenkilö kohtaa. Tarina siitä, miksi toimimme niin kuin toimimme vaikeissa olosuhteissa ja hankalien valintojen edessä, olematta moralisoivia.

– Roolini ei ole suuri, mutta tarinan kannalta se on hyvin tärkeä, koska se on motivaation lähteenä päähenkilölle, Pöysti miettii.

Pöystillä kuvauspäiviä oli vain muutama ja itse elokuvassakin hänet nähdään vain kahdessa kohtauksessa. Siitä huolimatta hänen hahmonsa oli kuvauspäiviä suurempi itse tarinan kannalta. Kun viimein kuvauspäivät koittivat, tuntui se hänestä juhlahetkeltä.

– En ollut tavannut ennen Malinia enkä Tonislavia. Kun sitten kuvauspäivä oli, olivat he jo suuri perhe, silti olin hyvin tervetullut heidän perheeseensä. Se tuntui todella aidolta ja meille syntyi vahva yhteys. Se ei tuntunut ollenkaan työltä, vaan luonnolliselta. Meillä oli mahtava päivä silloin, Pöysti toteaa.

Pöystin lisäksi elokuvassa nähdään muutamia muitakin suomalaisnäyttelijöitä, kuten heidän poikaansa näyttelevä Amos Brotherus sekä Hristovin entinen vaimo Nelly Kärkkäinen (ent. Hristova). Suomalaiset muistavat Kärkkäisen parhaiten televisiosarjasta Kotikatu, jossa hän näytteli Ninni Luotolaa. Tällä hetkellä Kärkkäinen nähdään Suomen Kansallisteatterin Omapohjassa Pudotus-näytelmässä.

Teksti: Joni Hildén

Kuvat: Joni Hildén, Orlin Ruevski © Making Movies 2022

LUE MYÖS: Amatöörinäyttelijät isossa osassa Laupias taksikuskissa ”Se oli minulle vaikeaa”

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi