Itsenäinen Suomi täyttää täydet sata vuotta. Juhlallisuuksia on eri puolilla Suomea. Suomen Kansallisteatterissa juhlavuotta vietetään puheen ja musiikin voimin. Puhe Suomelle- näytelmä pohtii sitä, mitä itsenäisyys oikein merkitsee?
– Sitä olisi hyvä pohtia, mitä se itsenäisyys merkitsee ja mitä sillä tarkoitetaan Suomessa tänä päivänä. Siihen ei ole helppo vastata, näyttelijä Jukka-Pekka Palo pohti.
– Tietysti voi sanoa niin, että se mikä on ollut mielenkiintoista tässä itsenäisyyden satavuotisjuhlinnassa, on ollut se, ainakin tuolla median tasolla näyttäytyy siltä aina kun sanotaan itsenäisyys, niin siihen samaan hengenvetoon sanotaan talvisota.
Talvisota ja jatkosota käytiin vuosina 1939-45, jolloin urheat suomalaiset sotilaat pitivät huolen siitä, että Suomi säilytti itsenäisyytensä suuren ja mahtavan Neuvostoliiton yrityksistä huolimatta. Suurin merkittävä tekijä ja taistelut itsenäisyydelle käytiin kuitenkin jo paljon aiemmin.
– Eikö oikeampi vertailukohta olisi 1917, jolloin oli ihan toiset kisat, mitä Talvisota. Tätä mä olen pohtinut tässä, mutta ei tämä niin kauhean tärkeä asia ole, Palo totesi.
Suomalaisuuteen varsinkin Suomessa liitetään vahvasti mukaan kansallinen kulttuuri, josta osoituksena on myös se, että vuonna 1955 valmistunut Edvin Laineen Tuntematon sotilas on noussut itsenäisyyden symboliksi. Yhtä lailla suomalaisuuteen kuuluu myös Kalevala sekä Aleksis Kiven teokset sekä ennen kaikkea Jean Sibeliuksen säveltämä Finlandiahymni.
– Se mikä on totta, on se meidän kansallinen kulttuuri ja jonkunlainen kansallinen perimä, joka ei sitoudu geeneihin. Meidän kansallisessa kulttuurissa ja kielessä on paljon sellaista, mitä pitää vaalia, ohjaaja Juhana von Bagh mietti.
– Kysymys suomalaisuudesta on nykyään polttavan ajankohtainen, kun se pitää koko ajan määritellä uudelleen ja ketä se sulkee sitten ulkopuolelle, kun rajataan että tätä on suomalaisuus. Ketkä mahtuvat siihen kuvaan.
Jukka-Pekka Palon itsenäisyyspäivä kuluu lähinnä esityksen lomassa ja sen jälkeen hän vetäytyy kotinsa rauhaan yhdessä vaimonsa kanssa. Perinteisiä Linnan juhlia itse kaksi kertaa kyseisissä kekkereissä ollut Jukka-Pekka ei luvannut katsoa.
– En ole sitä harrastanut. Se on mielestäni aivan omituinen tilanne, olen itsekin saanut kutsun sinne kahteenkin otteeseen ja olen hyvin kiitollinen omista kutsuistani, mutta joku siinä tilanteessa, että se on suora lähetys ja muu, niin tuntuu oudolta, Palo latasi.
– Se kuuluu suomalaiseen perinteeseen ja sitä kunnioitetaan, ei siinä mitään, pulinat pois. Ei ole mitään syytä pullikoida siinä kohtaa.
Myöskään Juhana von Bagh ei meinaa erityisemmin viettää esityksen lisäksi Suomen itsenäisyyspäivää. Yksi toive miehellä kuitenkin on.
– Sellainen varsin kyseenalainen itsenäisyyspäivän perinne tuntuu olevan, että nämä natsit marssivat Töölössä, niin se jos satun siihen lähelle, käyn kyllä heittämässä räkäklimpin sinne suuntaan, von Bagh lupasi.
– Se ei kuulu mun Suomeen eikä mun itsenäisyyteen äärioikeiston marssit. Toivon, että tämä on viimeinen kerta, kun joutuu itsenäisyyspäivänä katsomaan tuollaista.
Teksti: Joni Hildén
Kuvat: Joni Hildén ja Suomen Kansallisteatteri
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?